Tässä kolmenkympin iässä vauvoja pukkaa lähipiiriin varsin tiheään. Kevään ja alkukesän aikana kolme hyvää ystävääni ovat saaneet vauvoja. Vauvaneuleet ovat siitä huolimatta olleet kovin vähissä, mutta viimeisimmälle tikutin kuitenkin junasukat. Nämä lähtevät kohtapuolin postissa Jyväskylään pikku-Jaakon varpaita lämmittämään. Kai kesävauvatkin sukkia sentään käyttää... Ihana lanka tuo Maija, niin pehmoinen neuloa ja kaunista neulepintaa tulee. 



Pikku-Jaakon junasukat (ohje)
lanka: Gjestal Maija
puikot 2,75mm
8 silmukkaa puikolla, kärkiosaa lyhensin yhden nurjarivistön verran

Jo aikaa sitten virkkailin eteisen lipaston päällä vallitsevaa kaaosta taltuttamaan korin matonkuteesta. Ihmetyttää kyllä, ettei kaaos helpottanut korin myötä yhtään, vaan tuntuu että lipaston päälle vaan ilmestyi korillinen tavaraa entisten lisäksi.
Kude on alunperin hankittu koirien naruleluja varten, ja niitä josku ammoisin aikoina tulikin solmittua ihan urakalla. Loppu pääsi kuitenkin sisustamaan eteistä. Viereen olisi tarkoitus vielä tehdä toinen vähän pienempi kori, uutta inspistä odotellessa. Ohje oli taas lähes mahdoton ymmärtää, pohjan jouduin purkamaan kahteen tai kolmeen otteeseen ennen kuin alkoi sujua, vika tuskin kuitenkaan on ohjeessa, vaan ennemmin virkkaajan kyvyttömyydessä. On muuten mainioita ohjeita tuolla Kauhavan kangasaitan sivuilla, sieltä on monen monta ideaa to do -listalla.



Virkattu kori kuteesta (ohje)
trikookude, virkkuukoukku nro 8 (tai 9)

Pitkän suostuttelun ja maanittelun tuloksena sain pihalle tällaisen:



Koottiin laatikko raakalaudasta, kun kyllästettyä lautaa ei tähän tarkoitukseen viitsi käyttää. Helatorstaina uhmasin sadetta, täytin laatikon mullalla ja istuttelin salaattia, rucolaa, persiljaa, tilliä ja ruohosipulia.
Kasvu lähti ihan kivasti käyntiin, kunnes tänään laatikossa on käynyt kutsumaton vieras! Epäiltyjen listalla on oma 1-vuotias bordercolliepoika (joka on jo useampaan kertaan mm. kaivellut kukkasipulit maasta ylös), mutta mietin myös voiko varis saada moista aikaan. Ruohosipulin taimet oli siis kaiveltu kokonaan ylös, ja tillit ja persiljatkin aika heikossa  hapessa. Multaan oli kaiveltu iso monttu, joten minkään pikkuelukan tekosia se ei ole. Varista epäilen siksi, että kotiutin laatikkoon myös muutaman kastemadon jotka saattaisi lintusta kiinnostaa, ja koirapojan valkoiset tassut ovat kyllä olleet valkoiset joka ulkoilun jälkeen, ei kai se moisesta ihan mullattomilla varpailla selviäisi...
No, syyllinen tuskin tulee selviämään ja onneksi kesä on nuori, joten ei kun uusia taimia hakemaan. Ehkä tuo helatorstai nyt olikin vähän toiveajattelua istutusten suhteen, jopa täällä eteläisessä Suomessa.

Puikoilla on taas monen moista projektia. KYH olisi vähän kiinnostunut mutta hillitsin itseni tällä kertaa, kun lankojen ostelukin on taas tauolla. Ainakin jonkin mittaisella tauolla.